• Reilu kauppa
• Tuottajayhteisöesittely

Tuottajayhteisöesittely:

Thanapara, Bangladesh

Bangladeshiin Ganges-joen varrella sijaitsevaan Thanaparan kylään perustettiin vuonna 1972 käsityöyhteisö tarjoamaan työtä kylän naisille, joista useat menettivät aviomiehensä Bangladeshin itsenäisyystaisteluissa. Jokapäiväisen toimeentulon lisäksi yhteisö tarjoaa naisille monipuolista koulutusta, joka on avain naisten itsenäiseen toimeentuloon.

Thanaparan käsityötuotteista Mangossa on myynnissä vaihtuva valikoima vaatteita, esim. riihipaitoja, kauluspaitoja, housuja, hameita yms. Vaatteet on valmistettu iholla miellyttävän tuntuisesta puuvillasta.

Thanaparan käsityötuotannon periaatteita

• Luoda työmahdollisuuksia Thanaparan kylän köyhimmille naisille ja näin antaa naisille mahdollisuus vaikuttaa omaan sosiaaliseen tilanteeseen.
• Luoda taloudellisesti itsenäistä käsityötuotantoa.
• Jakaa käsityötuotannosta saatavat voitot tasaisesti yhteisön naisten kesken.
• Antaa naisille tieto-taitoa ja apua, jotta he voivat toimia mahdollisimman monilla eri tuotannon tasoilla, itse käsityötuotannossa, hallinnossa sekä markkinoinnissa.
• Edistää naisten tasa-arvoista asemaa perheessä ja yhteiskunnassa siten, että kaikessa yhteisön toiminnassa ja projekteissa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma.
• Tarjota koulutusta yhteisön työntekijöiden lapsille.
• Tukea kaikkia yrityksiä, rahastoja ja säätiöitä, jotka hyödyttävät yhteisön jäseniä ja heidän perheitään.

Kylän kehittämisohjelma eli Village Development Program

Kylän kehittämiseen tähtäävät ohjelmat ovat monin tavoin keskittyneet nimenomaan naisten aseman parantamiseen yhteisössä ja perheessä. Kuitenkin kylän olosuhteita on kohennettu monella muullakin tavoin. Käsityötuotannon käynnistämisen ohessa vuonna 1974 perustettiin myös koulu kylän köyhän väestön lapsille. Koulutusta kylässä laajennettiin kuitenkin pian myös kattamaan aikuisväestöä, mikä on auttanut monia kyläläisiä osallistumaan eri tavoin oman kylänsä kehittämiseen.

Kouluohjelma

Thanaparan alueella on vain yksi valtion koulu. Perustamisestaan lähtien Thanaparan koulu onkin ollut tärkeä vaihtoehto niille kyläläisille, joilla ei ole varaa valtion koulussa tarvittaviin kirjoihin ja muihin koulutarvikkeisiin. Thanaparan koulussa annetaan ala-asteen opetusta, mutta lisäksi opetetaan erilaisia käytännön taitoja. Kouluun voidaan ottaa vuosittain vain noin 36 uutta oppilasta. Vuonna 2004 Thanaparan koulussa oli noin 25-30 lasta opettajaa kohden. Opetus Thanaparassa onkin ollut hyvin yksilöllistä verrattuna valtion kouluun, jossa saattaa olla jopa 100 lasta yhtä opettajaa kohden. Opettajat ja lasten vanhemmat Thanaparan kylässä tekevät yhteistyötä. Oppilaiden tulevaisuutta pyritään tukemaan siten, että oppilaat saavat koulussa sekä teoreettisia että käytännön ammatillisia taitoja. Koulussa tarvittavat kirjat, vihkot ja kynät annetaan oppilaille ilmaiseksi.

Keskusteluryhmät

Thanaparassa perustettiin jo varhaisessa vaiheessa keskusteluryhmiä, joiden tavoitteena oli käsitellä yhteisiä asioita sekä lisätä kyläläisten tietoisuutta ja tietoa monista yhteisöä koskettavista asioista, sosiaalisista ja taloudellisista. Keskusteluryhmissä pohdittiin millaisia ongelmia kylässä on ja miten asioita voitaisiin yhdessä parantaa. Ryhmien perustamisen tarkoituksena oli myös saada kyläläiset osallistumaan omien projektien toteuttamiseen. Nykyään kyläohjelmaan kuuluu useita ohjelmia ja sen kautta noin 7 000 kyläläistä on osallisena erilaisissa projekteissa.

Aikuiskoulutus

Koulutusta on tarjottu Thanaparassa lasten lisäksi myös monille aikuisille. Eräs tärkeä opiskeltava aihe on ollut erilaiset lakia koskevat asiat. Thanaparassa on opiskeltu muun muassa maanomistuslakia tai naisten oikeuksiin liittyen muslimien avioliittolakia Womens Law-ohjelmassa. Erilaisia työpajoja ja tapaamisia ylläpidetään säännöllisesti. Työpajojen aiheet voivat käsitellä yhtä hyvin johtamista ja ryhmän hallintaa kuin hygieniaa ja terveydenhuoltoa. Thanaparan koulutuskeskukseen on mahdollista majoittaa n. 60 ihmistä. Keskusta vuokrataan tarvittaessa toisten järjestöjen käyttöön.

Naisten oikeudet

Yhteisö nimeltä Bangladesh Jatiya Mohila Ainjebe tukee projektia, jonka tavoitteena on kouluttaa naisia heidän oikeuksistaan yhteiskunnassa. Projekti toimii aktiivisesti myös naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi. Projektissa tuetaan väkivallan uhreiksi joutuneita naisia antamalla heille suoraa apua. Jäsenryhmiä koulutetaan naisten oikeuksia koskevissa kysymyksissä, jonka jälkeen ryhmät muodostavat yhdistyksiä omissa kylissään jakaen siten opittua tietoa eteenpäin.

Ihmissalakuljetus, trafficking, on yksi keskeinen sosiaalinen ongelma Aasiassa ja myös Bangladeshissa. Tämä näkyy myös Bangladeshin maaseudulla. Ongelma kohdistuu erityisesti lapsiin ja nuoriin naisiin, joiden mahdollisuudet joutua rikollisuuden kohteiksi ovat suuret. Ongelmana on myös yleinen yhteiskunnallinen välinpitämättömyys, joka näkyy esimerkiksi viranomaisten haluttomuutena toimia aktiivisesti ihmissalakuljetusta vastaan. Tarjoamalla koulutusta lapsille ja työtä köyhille nuorille naisille Thanapara myös ehkäisee heidän joutumisensa ihmiskaupan ja prostituution uhreiksi.

Vesi- ja sanitaatio-ohjelma

Veteen ja sanitaatioon liittyvät ongelmat vaikuttavat suoraan kyläläisten terveyteen. Puhdas juomavesi on ollut ongelma Rajshahin ja Sabai nawabganjin alueella, sillä pohjavesi on pilaantunut arsenikin vuoksi. Pääskyt, The Food and Agriculture Organization FAO, Bangladeshin hallitus ja Japanin yliopisto ovat toteuttaneet kylässä yhteistä arsenikkitutkimusohjelmaa. Arsenikin saastuttaman veden kautta arsenikki on siirtynyt suoraan ruokatarvikkeisiin, sillä peltoja on kasteltu arsenikkipitoisella vedellä. Arsenikkia on löydetty viljelykasveista kuten riisistä ja vehnästä. Sanitaatio-ohjelmassa arsenikkipitoisuudet tarkistetaan kaikista kylän kaivoista. Arsenikkitutkimusohjelmassa puolestaan selvitetään esimerkiksi ruoassa olevien arsenikkipitoisuuksien terveysvaikutuksia. Kyläläisiä kannustetaan kaivamaan kaivot syvälle maaperään, jossa arsenikkia ei esiinny. Myös sadeveden keruu toimii keinona puhtaamman veden saavuttamiseen. Yleinen sanitaatioon ja hygieniaan liittyvä tieto auttaa ihmisiä turvallisemman elinympäristön saavuttamiseksi.

Metsitysohjelma

Myös metsitysohjelma liittyy konkreettisesti ympäristön suojelemiseen. Ohjelmassa kasvatetaan erilaisten puiden (mahonki, neem, shisu, jum) siemeniä, joiden taimet kahden vuoden kasvattamisen jälkeen jaetaan ryhmän jäsenten kesken. Vuonna 2000-2001 ohjelma tuotti ja jakoi 1437 taimea.

Säästö- ja lainaohjelmat

Säästöohjelmassa ryhmä aloittaa joko viikottaisen tai kuukausittaisen säästämisen, jossa hiukan rahaa laitetaan säästöön yhteiseen pottiin. Säästetty raha käytetään sitten ryhmän päätöksen mukaisesti. Lainaohjelmat ovat tarjonneet matalakorkoisia lainoja kyläyhteisön jäsenille ja siten mahdollisuuden saada investointiapua erilaisiin toimeentuloa edistäviin kohteisiin. Erityisesti naiset ovat saaneet matalakorkoisten lainojen avulla kokemusta oman toimeentulonsa edistämisestä. 75 % lainanottajaryhmien jäsenistä on naisia.